Ulkoalueet

Sisäpiha


Botanian sisäpiha toimii kahvion jatkeena kesäaikaan!

Sisäpihalle on sijoitettu lähinnä eksoottisia, kylmänarkoja koristekasveja, jotka eivät menesty hyvin avoimilla, tuulisilla paikoilla. Tällaisia ovat mm. kelta-atsalea (Rhododendron luteum), katsura (Cercidiphyllum japonicum), kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta) ja amurinviini (Vitis amurensis).


Kuva Markku Huttunen

Ulkopuutarha

(ks. vanha 360° panoraama ulkopuutarhastaRami Saarikorpi)

Avoinna kesäaikaan* ma, ti, to, pe klo 717 ja ke 7–18 (talvella ma-pe 716), la-su klo 11–16.  * Kesäaika 1.4 - 31.8

Huolehdi, että poistut alueelta ennen kuin portit sulkeutuvat!

Ravintokasvit
Hedelmä-, marja- ja vihanneskasvit sekä viljat on sijoitettu omalle alueelleen puutarhassa. Osaston tarkoituksena on esitellä opiskelijoille ko. kasvit luonnossa ja samalla selvittää myös yleisölle vihanneksien ja marjojen sekä muiden kasvien viljelymahdollisuuksia meidän oloissamme. Osastolta löytyy niin tavallisia hyötypuutarhan kasveja kuin erikoisempiakin lajeja, mm. sinappikaali, soijapapu, tyrni, pensasmustikka, pinaattihierakka, durra ja maissi.

Maustekasvit
Maustekasvien osastolla on nähtävänä paljon käyttökelpoisia maustekasveja. Osastolta löytyy tavallisimpia mausteina käytettävistä kasveista mm. mintuista eri lajeja, kumina, oregano ja piparjuuri, sekä myös vähemmän tunnetumpia maustekasveja kuten mm. hilppa, ryytineito ja saflori.


Mäkimeiramia (Origanum vulgare) viljellään kotipuutarhoissakin yleisesti.
Lajike ’Prismaticum’ tunnetaan nimellä oregano.
Kuva Markku Huttunen

Myrkkykasvit
Myrkkykasviosastolla selviää, mitkä koriste- tai luonnonkasvit ovat myrkyllisiä. Tunnetuimpia osastolta löytyviä myrkkykasveja lienee mm. kielo, sinivuokko, keltanarsissi ja leinikki. Vähemmän tunnettuja ovat mm. myrkkykatko, näsiä, pahaputki ja rikkasinijuuri.

Suomessa kasvaa alkuperäisinä tai kotiutuneina tulokkaina 20 erittäin myrkyllistä putkilokasvilajia (sanikkaisia tai kukkakasveja) sekä noin 80 lievemmin myrkyllistä lajia. Vaikka monet näistä ovat harvinaisia, määrä on varteenotettavan suuri, sillä putkilokasvistomme käsittää vain noin 1400 lajia. Lisäksi on vielä yli 200 lajia viljeltyjä, enemmän tai vähemmän myrkyllisiä koristepuita ja -pensaita, perennoja sekä huonekasveja.

Myrkylliset kasvit sisältävät solukoissaan aineita, jotka ovat toisille eliöille vahingollisia vaikuttaessaan joko ulkoisesti kosketuksen kautta (ihoa ärsyttävät kasvit) tai sisäisesti jouduttuaan kasveja syövien eläinten elimistöön. Tavallisessa kielenkäytössä myrkkykasveja ovat ihmisille tai kotieläimille myrkylliset lajit. Myrkkykasvit on tiedettävä ja tunnettava jokainen erikseen – valitettavasti niillä ei ole yhteisiä tuntomerkkejä. Kaikki eivät edes ole pahanmakuisia. Lisäksi ne jakaantuvat koko kasvi- ja sienikunnan alueelle. (Levistä sen sijaan – eräitä sinibakteereja lukuun ottamatta – myrkyllisiä lajeja ei juuri tunneta.) Selviä keskittymiä tiettyihin heimoihin on kylläkin havaittavissa. Erityisen runsaasti myrkyllisiä lajeja on leinikki-, koiso-, lilja- ja hernekasveissa.
 

kuva Markku Huttunen

Lääkekasvit
Lääkekasvien osasto sisältää erilaisia yrttejä, joita on käytetty tai käytetään lääkkeenä. Aivan mietoja rohtokasveja lukuun ottamatta kasveja ei kuitenkaan kannata ruveta kokeilemaan omin päin. Monet kasvit toimivat pieninä annoksina lääkkeinä, kun taas suurempina annoksina ne ovat jo myrkkyä. Osastolle on kerätty niin tavallisempia kasveja kuten valkosipuli kuin myös vähemmän tunnettuja lääkekasveja kuten kiiltomalva.


Sikuri (Cichorium intybus) on ikivanha, monikäyttöinen lääkekasvi.
kuva Markku Huttunen

Koristekasvit
Koristekasvit ovat omana osastonaan. Niitä on sijoitettu myös kasvihuoneiden ja huoltorakennuksen ympäristöön sekä reuna-alueille. Koristekasvien osastoon kuuluvat kesäkukat, perennat, pensaat ja puut. Osastolta löytyy niin suosittuja koristekasveja kuin erikoisempiakin lajeja, mm. erilaisia lajikkeita kesäkukista, perennoista auringontähti, tillipioni, japanintatar jne., pensaista oranssihernepensas, neidonruusu, laakakataja, puista mm. kontortamänty, saarnivaahtera ja jättituija.


Tämän terijoensalavan (Salix fragilis ’Bullata’) rungon ympärysmitta on jo yli kaksi metriä!
Kuva Markku Huttunen

Kasvitieteellinen puisto

Puisto on hyvin laaja, ja siihen tutustumiseen kannattaa varata runsaasti aikaa!  Botanian ympärillä Heinäpurontien ja Pyhäselän välissä sijaitsee 73 hehtaarin laajuinen Joensuun kasvitieteellinen puisto, jota on kutsuttu myös Linnunlahden puulajipuistoksi tai yliopiston arboretumiksi.

Pääosa arboretumin lajistosta on hankittu Botanian toimesta, mutta puistoa hoitaa ja sen omistaa Joensuun kaupunki. Kasvitieteellisen puiston kotisivut Joensuun kaupungin palvelimella.


Linnunlahden puulajipuiston alppiruusumetsikköä, jossa useita marjatanalppiruusulajikkeita (Rhododendron Tigerstedtii-ryhmä).
Kuva Markku Huttunen

Muistopuualue

Joensuun yliopiston kunniatohtoreiden vuosina 1989, 2004 ja 2009 istuttamat muistopuut sijaitsevat puulajipuistossa aivan Botanian vieressä. Lue 6-sivuinen artikkeli vuoden tilaisuudesta.




Klikkaa Botania-info


Talvikaudella (1.9.-31.3.)
ma-ti 10-16, ke 10-18, to-pe 10-16
la-su 11-16 

Kesäaikana (1.4.-31.8.)
ma-ti 10-17, ke 10-18, to-pe 10-17
la-su 11-16

Botania on suljettu huoltopäivän vuoksi aina kuun viimeisenä perjantaina.

Heinäpurontie 70, 80110 Joensuu
050 5629 482, toimisto(at)botania.fi

>> aukioloajat, pääsymaksut, sijainti
     
http://vk.com/botania

Ota yhteyttä

Roskapostin välttämiseksi testataan, että viestin lähettäjänä on ihminen.
Kirjoita yhteenlaskun summa: 9+6=